Sivut

maanantai 30. huhtikuuta 2018

Pääsin osingoille!

Hej på er alla! Pitkästä aikaa katsaus tämän hetkisiin madon lukuihin.

Kuun päättymisen merkkinä kilahteli palkka tilille. Ja näin sen tuhlasin:

+2770 palkka
-350 ruokaraha
-750 vuokra
-280 Visa nollille (tällä hankittu tulisija a.k.a. rilli pihalle 200e, bensaa 60e, BetteBox 20e)
-500 laskutili (saldo 600e)
-250e Bank Norwegian
= 640e juokseviin menoihin, joita riitttääääää....

Tässä kuussa en laita Nordnetiin mitään, sillä siellä lepäilee käyttövalmiina tälläkin hetkellä 400e, kun en osaa päättää mitä sillä ostaisin. Sitä paitsi autoon pitäisi teettää jakohihnanvaihto +öljyt n. 800e, ostaa pirusti työmatkabensaa, käydä vähän keikkaloimassa Metallicaa (hotelli + bensat n. 200e), siskolla on synttärit, on äitienpäivä, firman vuotuiset pukupelleilybileet cocktail-asukoodeineen ja mitähän vielä... Kyllä taas hirvittää kun edes ajattelee! Tämä huhti-toukokuu on aina todella raskasta aikaa ylimääräisiä pakollisia kuluja ajatellen.

Varallisuus koostuu tällä hetkellä Bank Norwegianilla pötköttelevistä säästöistä (3000e), Seligsonin suvantovaiheessa olevista rahastoista (n. 600e) sekä Nordnetiin syydetyistä eurosista (salkun arvo tällä hetkellä karvan verran päälle 4000e). Sukanvarressa on kolmisen sataa, otin sieltä synttärirahaa velipojalle enkä ole muistanut nostaa käteistä takaisin.

Sain muuten elämäni ensimmäiset osingot tänä keväänä, maalis-huhtikuun aikana maksettuja osinkoja näkyy olevan Sharevillen mukaan 23,95e! Lokakuussa olisi näköjään tulossa vielä 10,40e.  Muutoinhan Nordnetin salkkuni rallattelee osakkeiden puolesta iloisesti miinuksella, ainoastaan DNA on ihkusti plussalla. Rahastot sentään rokkaa tällä hetkellä sen verran kivasti, että salkku on kokonaisuutena kuitenkin jonkin verran ylävireinen..

Tämmöttis mulla tällä kertaa, munkkia ja simaa kaikille! :)

keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

KAIKKEE PITÄÄ OLLA

Tuntuu olevan nykyajan perusperiaate kaikessa toiminnassa. Yrjöttävää.

Olen jo pitkään potenut vuosi vuodelta kasvavaa angstia ja ahdistusta siitä, missä jamassa tää maailma on ja minne ollaan menossa. Ihan kauheeta. Ihmisrotu tuhoaa omaa elinympäristöään, ja samalla myös muiden eläin- ja kasvilajien elinolosuhteita (ja toki niitä lajejakin surutta sukupuuttoon asti) semmosella vauhdilla ettei meinaa perässä pysyä. Eikä kukaan tee mitään!? Päivittäin saa lukea otsikoita, jotka ei ainakaan vähennä tätä mun sisäistä kuohuntaa.

"Kuusamosta löytyi satoja timantteja, kanadalainen kaivosyhtiö innoissaan" (Suomen Kuvalehti 18.4.18)
"Suomalaiset käyttäneet tänään koko vuoden luonnonvaransa" (Metsälehti 11.4.18)
"Tiikereiden määrä on vähentynyt 97% sadassa vuodessa" (8.1.18 WWF )
"Kuolleen valaan vatsasta löytyi 29kg muovia" (MTV 13.4.18)
"Viimeinen urospuolinen valkoinen sarvikuono kuoli - vain kaksi naarasta jäljellä" (IL 20.3.18)

Ja lista jatkuu, ja jatkuu, ja jatkuu. Tuossa vain muutama otsikko tämän vuoden puolelta.
Tällä viikolla sain myös töissä kuulla kunniani, joku rouva ilmoitti isoon ääneen miten on huono kauppa kun yksi nakkilaatu (noin kahdenkymmenen valikoimasta) oli loppu. MI-TÄ?! Mulla sydän itkee verta kun joudun työn puolesta heittämään niin paljon ruokaa suoraan roskiin, vain siksi että KAIKKEE PITÄÄ OLLA. Asiakas kun ei tule uudelleen jos ei saa meidän kaupasta juuri sitä mitä tulee hakemaan.

Pitää kaivaa rikka pois omastakin silmästä. Olen yksityisautoillut aikavälillä 19.2.-18.4. yli 8000km, sillä muutto haja-asutusalueelle pidensi työmatkan 65km /suunta mittaan. Syön päivittäin ties mitä tehotuotettua lihaa ja olen ylipainoinen. Haluaisin lapsen, mutta maapallolla on jo liikaa ihmisiä, joten olisi ympäristölle ja sille lapselle itselleen parempi että en saisi koskaan jälkikasvua. Asun tällä hetkellä omakotitalossa, jonka arvioitu sähkön vuosikulutus on noin 35000 kWh. Pihassa on vain sekajäteastia ja komposti, eli kierrätyksessä olisi petraamisen varaa. Käyn päivittäin suihkussa. Ostan milloin mitäkin turhaa muovikrääsää Kiinasta vaikka nurkat on jo täynnä romua ja roinaa. Olen matkustanut lentäen, onneksi kuitenkaan en kovin usein. Kosmetiikan käyttöä olen onnistunut jokseenkin vähentämään, tähän hillitty jee. Mutta syyllisyys omasta olemassaolosta painaa sydänalassa jatkuvasti.

Olen ajatellut ensi vuoden puolella jäädä vuodeksi tai pariksi opintovapaalle. Alunperin oli tarkoitus opiskella jotain omaan alaan liittyvää, mutta koska kaupallinen ala sotii nykyään aika ronskisti omia arvoja vastaan, olen mietiskellyt vaihtoehtoa lähteä syventymään johonkin kestävän kehityksen alaan. Otan vinkkejä vastaan mielellään hyvin työllistävistä aloista, joissa pääsee enemmän olemaan hyödyksi kuin haitaksi...

Ja ettei nyt aivan vaivuta synkkyyteen, niin veronpalautuksia luvassa 800e. Jospa sijoitan ne jotenkin eettisesti ja ostan palan mielenrauhaa?