Sivut

tiistai 31. heinäkuuta 2018

Edessä kuivahko elokuu

Nyt pääsi kuivahtamaan jotain muutakin kuin helteen uuvuttamat metsän eläimet, viljapellot ja pation pelargoniat. Nimittäin palkkapäivä koitti (aurinkoisena, niinkuin tuota arskaa ei olisi jo ollut ihan riittävästi...) ja riihikuiva rahasade imeytyi tällä kertaa hetkessä laskunsaajien janoisiin kitoihin, joten elokuun ajan tili näyttää hyvinkin aavikoituneelta. Katsotaan miten siinä niin kävi:

+2740 palkka
+343 reissukaverin osuus Lapin mökkivuokrasta
-750 vuokra
-43 Visa nollille
-189 kotivakuutus
-469 auton vakuutukset
-565 Lapin retken mökkivuokra
-200 ruokaraha
-250 laskutili
-82 sähkönsiirtolasku
-43 sähkölasku
-49 puhelin- ja nettilasku
-30 jätemaksu

=510 käyttötilillä, 440 laskutilillä, visa nollilla

Eniten pakkaa sekoittivat nuo kerta vuoteen maksettavat vakuutusmaksut, jotka lähetettiin näköjään hyvissä ajoin e-laskuna. Eräpäivä noissa olisi ollut vasta syyskuun alussa, mutta en kestänyt niitä enää katsella verkkopankissa joten maksoin ne etupeltoon pois. Lapin reissun mökkivuokran erääntyminen sen sijaan oli tiedossa ja siihen oli varauduttu.
Ruokarahaa budjetoin S-tilille vain 200e normi 350 euron sijaan, sillä S-ryhmän lahjakortteja on kertynyt 150e arvosta ja taidan poltella ne elokuussa pois, että balanssi pysyisi paremmin. Lisäksi bonuksia on luvassa viitisen kymppiä elokuun 10. päivä, mikä helpottaa myös kummasti tilannetta. Huomaa kyllä bonusmäärästä heti kun on tullut maksettua vakuutusmaksuja (juu kyllä, niistä kertyy).

Kuten voidaan nähdä, ei säästöön tai sijoituksiin mennyt toistaiseksi yhtään fyrkkaa. Mies ei tässä kuussa maksa asumisestaan mitään, koska koulun lomakuukauden takia ei saa normaalia aikuiskoulutustukeaan. Toki hän on oman osansa tästä kuusta maksanut jo aiemmin, mikä näkyy siinä että laskutilillä ylipäätään on tällä hetkellä saldoa, vaikka maksoin juuri vuoden vakuutusmaksut, ja autonhuoltoon sekä renkaiden osteluun olen sieltä aiemmin joutunut ottamaan muihin laskuihin suunniteltua hilloa. Onneksi olen elokuussa viikon lomalla, joten säästän bensakuluissa viikon työmatkat (n. tankillinen).

Bank Norwegianilla on jemmassa tällä hetkellä 2300 euroa, sukanvarressa 500e käteistä, Nordnetissä n. 4100e ja Seligsonilla n. 650 euroa. Jäin siis heti kättelyssä jälkeen säästövauhdista BN:n 7000e saldotavoitteessa, ja jotta saan tuon summan tämän vuoden viimeiseen päivään mennessä kasaan, tulee kuukausittainen säästö koko loppuvuoden ajan olla
(7000-2300)/5= 940e.

Jos halutaan laskea että suuri osa veronpalautuksista ja talvilomarahat menee tavoitteen saavuttamiseksi, niin kuukausittainen säästö niiden lisäksi tulisi olla
(7000-2300-600-250)/5= 770e.

Tähän päälle vielä hinkuamani hiilipörssisäästely 67e/kk ja Nordnetiinkin olisi kiva saada vielä edes jotain tämän vuoden puolella, niin johan siinä alkaa säästämistä sitten ollakin...

No mutta, ainahan on maksettava eikös juu! Eikä tässä nyt olla varsinaisesti hätää kärsimässä, vähän normaalia tarkempi ote rahanmenoon niin eiköhän tämä elokuu tästä pimenevine iltoineen liplata ohitse ihan nätisti. Kettu kuittaa!


sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Sijoitus, josta ei taatusti saa euroakaan takaisin - mulle, kiitos!

Olen päättänyt tehdä sijoituksen (ja useammankin tulevien vuosien mittaan), josta luvataan ettei euroakaan ole odotettavissa takaisin päin. No mitä hittoa, vai?

Joskus ennenkin olen havahtunut siihen, että kaikkea ei ole mahdollista mitata rahassa. Olen myös avautunut ahdistuksestani nykymaailman meininkiin, kun ihan kaikki mahdollinen on kaupan ja uhrattavissa rahan takia. Angstistani huolimatta oma elämäntapani ei ole kovinkaan kestävä, sillä syön lihaa, ajan paljon autolla ja käyn suihkussakin päivittäin. Nyt kuitenkin bongasin mahdollisuuden hyvitellä sikamaista elämäntyyliäni ihanan helposti: rahalla.

Törmäsin jokin aika sitten Suomen Luonnonsuojeluliiton Hiilipörssiin. Suora lainaus: "HIILIPÖRSSI on osa Koneen säätiön Ekologisten kompensaatioiden ohjelmaa ja Suomen luonnonsuojeluliiton vastaus ilmastomuutokseen ja monimuotoisuuden vähenemiseen.Koska sijoittaminen on nyt kovasti muotia, tätäkin asiaa on lähdetty mainostamaan sijoittamisena. Tai no, sijoitukselle luvataan kyllä hiilikorkoa, että ehkä se sitten... Vähän kornia ja ärsyttävää, mutta ei se mitään, ei anneta tämän seikan häiritä. Tein Sitran elämäntapatestin, joka antoi osviittaa omasta vuotuisesta hiilijalanjäljestäni kysymällä tottumuksiani neljästä eri kategoriasta: asuminen, liikenne ja matkailu, ruoka sekä tavarat ja hankinnat.

Testin mukaan tuotan 9300 kg hiilidioksidipäästöjä vuodessa (eikä varmasti oikeasti edes riitä), keskiverto testintekijän tuottaessa vain 7300kg! Elämäntapaani kommentoitiin vastausteni perusteella näin: "Olet SÄÄSTELIÄS PESÄNRAKENTAJA. Olet kodin henki tai hengetär, joka rakentaa ympärilleen tasapainoa. Tunnet elämäntapasi vaikutukset ympäristöön, vaikka saatat joskus sortua houkutuksiin. Liikkumisessa voisit hyödyntää eri liikkumisvälineitä ja säästää aikaa ja rahaa. Keksitkö keinoja miten voisit vähentää istumista?" Touché! Minähän se siinä.

Isoin osa turmiollisuuttani johtuu aihealueesta liikenne ja matkailu, sillä vaikka en olekaan vuoden aikana lentänyt kertaakaan enkä tehnyt laivamatkoja, niin rasite aiheutuu yksityisautoilusta: pelkkiä työmatkoja kertyy viikossa 650km, ja nämä matkat autoilen yksin. Joukkoliikennemahdollisuutta ei ole. Toiseksi suurin kuormitustekijä kohdallani on ruoka. Sitä menee, se kertyy vyötärölle ja vielä riittää roskiinkin asti. Kolmannelle sijalle ylsi asuminen. Kaksi ihmistä 110m2 omakotitalossa (vaikkakin sähkö on sentään Ekosähköä) - tarvitseeko selitellä enempää...? Neljännelle sijalle jäi Tavarat ja hankinnat. Sivusto tarjoili tulosten perusteella vielä 51 vinkkiä miten minun olisi mahdollista pienentää lukemaani, näistä lienee pakko ottaa jotain asioita käytäntöön asti.

Miten nämä ituhippihöpinät nyt liittyvät mihinkään? No, kun tuolla tuli mainittua tuo Hiilipörssi. Hiilipörssin kautta voi "sijoittaa" (lue: lahjoittaa) rahaa soiden ennallistamiseksi, mikä on hyvä juttu, koska suot ovat avainasemassa suomalaisessa luonnossa sitomassa hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi ennallistetulle suolle on odotettavissa paluumuuttajina monia lajeja, joiden elinympäristö on ihmisen toiminnan takia käynyt ahtaaksi, kuten vaikkapa herkullinen lakka tai söpö riekko. Kaikenkattavasti prosessin etuja on kuvattu täällä:  https://hiiliporssi.fi/miksi-suo/  

Rakastan suomalaista luontoa, ja toivon yli kaiken että sen monimuotoisuus säilyisi vielä pitkään senkin jälkeen kun olen itse jo poissa. Siitä syystä olen päättänyt sijoittaa vuosittain vähintään yhteen hehtaariin suota ennallistamista varten - eli 800e vuodessa. Sijoitukset tapahtunevat osissa (huomioikaa ajallinen hajautus, haha :D ), eli kvartaaleittain 1/4 ha = 200e (=67e/kk).
Nyt siellä joku miettii että mistä ihmeestä tuo aikoo pihistää saadakseen noi satalappuset tungettavaksi kirjaimellisesti suohon? Minä mietin asian niin, että vaihdan yhden HÖMPÄN toiseen "hömppään". Erosin muutama vuosi sitten kirkosta, koska koin etten saa maksetulle kirkollisverolle vastinetta. Tämänhetkisillä tuloillani kirkollisvero olisi luokkaa 806e/ vuodessa.... Huomaatteko? Tässä välissä olen saanut rällätä kirkollisverosta saamani säästön huomaamatta taivaan tuuliin, mutta nyt on aika valjastaa verosta vapautunut raha johonkin oikeasti järkevään.

Kuulostaako ihan hullutukselta? Onko joku keksinyt muita tapoja ostaa mielenrauhaa, tai tunteeko kukaan muu ylipäätään tarvetta hyvittää jotenkin omaa kuormitustaan?

Pitkospuut suolla Pyhä-Luoston kansallispuistossa syyskuussa 2016
copyright: sanchez / Itkenkö Nissanissa

Tämä postaus on tehty kirjoittajan omasta vapaasta tahdosta, eikä se sisällä yhteistyötä minkään tahon kanssa eikä affiliate-linkkejä. En saa tekstistä kompensaatiota tai korvausta missään muodossa.

sunnuntai 15. heinäkuuta 2018

Kesäloman paras anti

Kolme viikkoa lomailtuani olen saanut univelat VEKS, energiatasoja ylös ja ajatuksen kirkkaaksi. Kun kaikki aika ei menekään pelkästään töiden ja niistä palautumisen vuorottelussa, niin pikkuhiljaa tuntuu että laput ovat poistuneet silmiltä ja näkökenttä avartunut vähintään 180 astetta. Olen päässyt viimein ihanasti tylsistymään, mikä on ruokkinut mielikuvitustani ja johtanut siihen, että pitkästä, pitkästä aikaa olen jopa ruvennut kiinnostumaan kodin ulkopuolisesta maailmasta ja ennen kaikkea itsestäni! Kaukana ei liene se hetki, kun saatan jopa olla kyvykäs innostumaan jostain uudesta, jostain joka vaatisi minulta resursseja.

Koska väsy on hetkellisesti väistynyt ja tilalle on tullut illuusio vapaasta elämästä sekä harha omasta jaksamisesta, olen alkanut salakavalasti ja huomaamatta funtsimaan voisiko tämän koti-työ -akselin ulkopuolella olla elämää. Ja vaikuttaa siltä, että onhan siellä: olen janoiten katsellut mm. kansalaisopiston ja avoimen amk:n tarjontaa. Ihan ihme fiilis kun tuntuu että vähän kaikki kiinnostaa!

Tunnustan stalkanneeni koko viime yön Facebookista erään tuttavani seinää. Hän on jonkun aikaa (alle pari vuotta?) tehnyt päätyönsä ohella tilauksesta kakkuja, ja ilmeisesti keväällä irtisanoutunut vakityöstään panostaakseen täysillä toiminimeensä ja leivontaan. Ihailtavaa! En ole tämän ihmisen kanssa tekemisissä irl, vaikka aiemmin olimmekin hyviä ystäviä, mutta sain hänestä inspiraatiota. Hän vaikuttaa hyvin onnelliselta :)

Kaikki meistä on varmasti pyöritellyt joskus mielessään visioita vaikka lottovoitosta tai muusta vapautta tuovasta asiasta. Itsellä on usein tietyissä tilanteissa tullut mieleen, että jos taloudellisesta puolesta ei tarvitsisi huolehtia, niin olisipa kiva tehdä juuri tuota asiaa päiviensä kuluksi.
Itseasiassa suunnittelu on välillä edennyt jo melko pitkällekin, ja nytkin huomaan tutkailemieni kansanopisto- ja avoin amk-opintojen olevan semmoisia, jotka tukisivat nätisti sitä omaa haavetta. Jos kahden alle kouluikäisen lapsen äiti omakotitalolainoineen pystyy toteuttamaan haaveensa ilman alan koulutusta, niin olisiko mullakin mahdollisuuksia? Jos käytän parin vuoden opintovapaan viisaasti, voisinko sen jälkeen lähteä virittelemään sivuhommia oman päätyöni oheen ja katsoa mihin se johtaa?

No, huomenna koittaa paluu töihin, joten voipi olla että nämäkin unelmat hautautuvat jonnekin realismin alle hyvinkin äkkiä. Tai sitten joku kipinä jää kytemään...

Note to self: loma tekee hyvää. Älä ole enää yli vuotta ilman kunnon lomaa.


keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Tavoite asetettu, DL 31.12.2018

No nyt on kuulkaa tavoite asetettu!

Mulla on Bank Norwegianin puskuritilillä kesäkuun palkkapäivän jälkeen 2000 euroa. Sehän vähän hörppäsi miinusta koska my ol' friend Das Auto alkoi nikottelemaan. Nyt virallisesti ja juhlallisesti täten ilmoitan, että

31.12.2018 Bank Norwegianin puskuritilillä on oleva 7000e

Eli kerään sinne kuuden kuukauden aikana 5000 euroa lisää dineroa. Tämän edistymistä seuraan kuukausittain vuoden loppuun asti.

Tarvitsen yleensä kaikelle toiminnalleni jonkun syyn, muuten jää laiskanpulskealla helposti homma tekemättä. Niinpä tämänkin konkreettisen tavoitteen asettaminenkin oli sidottava johonkin suurempaan syy-seuraus -yhteyteen, muuten loppuu moti kesken.

Väläyttelin viime postissa opintovapaa-hommelia ja siihenhän tämä määränpää sitten nivoutui. Olen laskenut Koulutusrahaston laskurilla oletettavissa olevaa aikuiskoulutustuen määrää. Tuki on ansiosidonnainen, ja perustuu edellisten 12kk ansioiden määrään. Kuukausipalkkaani on eritelty perusosa ja autoetukompensaatio, koska en ole halunnut vapaata autoetua käyttööni. Kompensaatio-osa ei kerrytä esim. lomarahoja, mutta eläkettä käsittääkseni kyllä, joten en ole ihan satavarma pitäisikö tuen määrä laskea pelkällä perusosalla vai kokonaisansiolla.

Pelkällä perusosalla laskettuna tukea olisi luvassa 1812,75 e
Tästä kun vähentää verot -20% jää jäljelle 1450,20e. En tiedä lähteekö tuosta verojen lisäksi vielä jotain sivukuluja, mutta karkeasti arviotuna 1400e saisin käteen opintovapaan aikana. Pudotusta nykyiseen olisi siis noin 1300e/kk.

Jos autoetukompensaation laskee mukaan, laskuri antaa tuen määräksi 1870,06 e,
josta verojen jälkeen jää 1496e -mahdolliset sivukulut. Olisiko siis arviolta 1440e näppiin?

Ihan mahdotonta eroa näillä kahdella vaihtoehdolla ei ole, joten käytetään vaikkapa tasalukua 1400e kun seuraavaksi mietiskellään opintojen ajan budjettia. Se näyttäisi jokseenkin tältä:

+1400 opintotuki
-400 vuokra
-300 ruoka
-500 laskutili (sähkö, vakuutukset yms.)
= 200 bensaan sun muuhun käyttörahaksi

Vuokra on määritetty nykyistä pienemmäksi, koska tulojen tasaantuessa oletan Miähen tulevan vastaan kustannuksissa. Tällä hetkellähän kannan itse suurempaa vastuuta juoksevista kuluista, koska tulomme ovat epäsuhdassa ukon ollessa jo nyt omalla opintovapaallaan. Samoin ruokarahaa on yllä madallettu, sillä elän nyt kuin pullopersesika ja tuon 50e on helposti varaa karsia sapuskasta kun tulotkin putoavat. Laskutilille on silti edelleen laitettava hilloa sen verran, että sähkölaskut tulee maksettua myös talvikuukausina.

Ja tässä arvon yleisö, tulee mukaan nyt asettamani tavoite! Koska tuo laskelmassani ns. "elämiseen" jäävä summa ei juurikaan päätä huimaa, ajattelin että nyt voisi loppuvuoden ajan kerätä pottia kasaan ja jyvittää sieltä opintovapaan aikana joka kuukaudelle vähän lisää liikkumavaraa. Jos potin avulla nostaisin kuukauden käyttörahan 400 euroon, sillä luulisi jo pärjäilevän. Parin vuoden opintovapaa rokottaisi siis 7000e puskuriani 24x200e = 4800e, eli seitsemästä tonnista jäisi 2200,-  tilin pohjille.

Tässä kohtaa lienee syytä ottaa huomioon, että kahden vuoden aikana saattaa olla kuukausia kun tukea ei tule (lähinnä esim. kesällä), joten tuossapa olisi niihinkin tilanteisiin back uppia.
Lisäksi uskon vuoden 2019 jouluna saavani melko hyvät veronpalautukset tältä vuodelta, koska en ole huomioinut työmatkakuluja mitenkään tämänhetkisessä veroprosentissa, ja työmatka kuitenkin on sen 65km/ suunta.

No millä suunnitelmalla ajattelin lähteä viittä tonttua keräämään? Kuuden kuukauden budjetti olisi jotakuinkin tämmöttiin:

+2750 palkka
-500 vuokra (mun osuus)
-350 ruoka
-500 laskutilille
-700 Bank Norwegian
-200 Nordnet
= 500 bensa + elämisen kulut

Kuudessa kuukaudessa saisin tällä budjetilla Bank Norwegianiin kasaan 4200e. Talvilomarahat (arviolta 200-300e) tulevat marraskuun vika päivä ja veronpalautusta on luvassa joulukuussa n. 800e, joten näistä saan ainakin tonnin lisää kassaan, josta pääsemmekin täyteen viiteen tuhanteen euroon. Ylikin saa mennä, ei haittaa :D

Loppuvuonna on odotettavissa pari kohtaa, jolloin budjetti ei välttämättä pidä: perinteikäs Lapin reissu syksyllä (kustannusarvio mökki 350 + bensat 100 + viikon ruoat 150 = 600e) ja polttopuiden hankinta tässä lähiaikoina (kustannusarvio max. 350e). Muuta ylimääräistä ei pitäisi olla tulossa, ellei sitten vaikkapa Das Auto ole eri mieltä...

Nonni, siinä oli suunnitelma, sitten lähdetään toteuttamaan! Kuukausittainen seuranta luvassa aina kuun lopussa. Ei muuta kuin matkaan, Salama!

tiistai 10. heinäkuuta 2018

Koska musta tuli nössö?

Aluksi tärkeä pohjustus: mulla on ekaa kertaa ikinä oma [tai no, vuokralordin omistama] piha. Se on ihana piha, kalustettu mm. riipputuolilla ja löhö-aurinkotuolilla, ja siellä voi katsella kukkia ja pikku-ötököitä tai pilvien liikehdintää taivaalla, kuunnella tuulen huminaa ja linnun laulua ihan kaikessa rauhassa. Ja grillata niin usein kuin ruoansulatus sietää. Tämä on jotain, mistä olen haaveillut jo vuosikausia.

Elän siis juuri tällä hetkellä vielä melkein viikon ajan unelmaa, eli olen lomalla ja rakastan nykyistä asumismuotoa. Ison osan loman joutilaista hetkistä olen käyttänyt lueskelemalla terdellä blogeja, etenkin niitä eri kirjoittajien vanhempia tekstejä. On tosi mielenkiintoista hahmottaa tyyppien matkaa kokonaisuutena vaikka parin-kolmen vuoden ajalta. Sieltä löytyy kovaa motivaatiota tavoitteiden saavuttamiseksi ja huikeeta paloa oman tekemisen kanssa, suunnitelmien tekoa ja vankkaa uskoa parempaan huomiseen. Haaveita ja virstanpylväitä.

Kaikkea näitä tankatessa tajusin, että mulla ei ole tällä hetkellä mitään vastaavaa kiikarissa. Tai jos onkin, niin en ole niitä osannut tai halunnut ääneen sanoa. Pitäisi kyllä ilman muuta tehdä niin, jotta asiat konkretisoituisivat ja omalle olemiselle ja tekemiselle tulisi joku suunta. Mutta sen jälkeen kun reilu vuosi sitten myin asunnon ja sain velat veks niskasta, olen vaan kellunut arjen virrassa vailla sen kummempia suunnitelmia tai tavoitteita. Ja siitä on tullut tylsää, ja blogin tilipäiväkatsausten yhteydessä turhauttaa kun omaisuus-osio näyttää joka kerta suunnilleen samalta, vaikka potentiaalia olisi paljon enempään. 

Tälleen lomalla on ollut paljon aikaa ja muitakin resursseja ajatella asioita, ja on ruvennut tuntumaan että haluaisin jotenkin kehittää toimintaani, itseäni ja omaisuus-sarakkeen kasvua. Ehkä opiskella? Laittaa jonkin määrätietoisen ja tarkkaan analysoidun tavoitteen, jota kohti puskea kuin raivo härkä? Olen jopa harkinnut ottavani velkaa vaikka sijoitusasuntoa tai metsäpalstaa varten, jotta saisin päämääräksi lyhentää sitä hyvässä rytmissä pois, ihan vaan että olisi joku fokus olemassa. Vielä en kuitenkaan ole keksinyt sellaista maalia, joka aikaansaisi sielussa kunnolla kipinää. Enkö vaan ole löytänyt "omaa juttua" vielä vai olenko niin nyhverö että en uskalla epäonnistumisen pelossa tehdä siirtoa? 

Lähipiirissä on henkilö, joka on vain kellunut elämässään koko aikuisikänsä samalla tavalla kuin itse olen nyt reilun vuoden tehnyt. Hänellä on ikää piirun päälle 40v ja vuosien varrelta on jäänyt kouraan lähinnä tuulen huuhtoma perse, vaikka mahdollisuuksia olisi ollut vaikka mihin kun on kuitenkin töissä käynyt koko aikuisikänsä. Mutta uskallus, suunnitelmallisuus ja toimeentarttuminen on puuttunut, on eletty vaan päivä kerrallaan laput silmillä. En halua löytää itseäni 10v päästä samasta tilanteesta, mutta aika kuluu tosi nopeasti.

Joku pakkoratkaisu lienee itsellä edessä viimeistään vuoden vaihteessa, sillä työkuvioiden määräaikainen siirto päättyy helmikuun lopussa, ja sitten näillä näkymin edessä olisi paluu eteläiseen Suomeen. Paitsi etten enää halua lähteä sinne takaisin. 
Mikäli täällä uudella asuinseudulla mulle ei ole enää "tilaa" esimiehenä nykyisessä firmassa, joudun joko
a) muuttamaan vastentahtoisesti takaisin vanhoille mestoille, jolloin pysyn samassa positiossa kuin nytkin
b) downgrademaan positiotani täällä idässä (tarkoittaa paluuta enemmän suorittavaan asemaan, vähemmän palkkaa, toisaalta myös vähemmän stressiä ja luultavasti huonommat työajat)
c) etsimään uuden duunin (ei kovin helppo homma näillä tämän alueen työttömyysluvuilla, voin kertoa)
d) ottamaan aikalisän esim. opintovapaalla.

Kohta d:llä saisin pari vuotta lisää aikaa miettiä vaihtoehtoja ja etsiä suuntaa. Olen tutkinut loputtomasti koulutusmahdollisuuksia, ja tässäkin asiassa valinnan tekeminen tuntuu pelottavalta ja vaikealta. 
Olisiko paras vaihtoehto joku kaupallisen alan koulutus, joka tukisi jo olemassa olevaa osaamista ja saattaisi ehkä auttaa eteenpäin nykyisellä uralla? Haluanko käyttää opintovapaan siihen, että opettelen lisää miten ihmiset saadaan ostamaan aina vaan enemmän ja enemmän ja kuinka suitsia koko henkilöstöä kohti tätä tavoitetta? Vai onnistuisinko luomaan sen avulla pohjaa tulevaisuutta varten esim. yrittäjyyden parissa?
Vaiko joku ihan täysin muu homma opiskeltavaksi, koska kaupan ala on nykyään aika rankasti ristiriidassa omien arvojeni kanssa ja hullummaksi tuntuu vaan menevän? Tällöin pitäisi aloittaa käytännössä nollasta, jos joskus aikoisi elantoa tehdä uuden ammatin parissa. Riittääkö uskallus luopua siististä sisäduunista kohtuuhyvällä palkalla ja aloittaa kaikki vapaaehtoisesti alusta, vai menisikö opintovapaa ihan hukkaan opiskellessa esim. mieltäni kiehtovaa luonnonvara-alaa sillä riskillä että sitten kuitenkin palaan kauppaan töihin?

Tämmösiä mä pohdin silmät kiinni aurinkotuolissa. Kiva olla nössön kaveri :)

torstai 5. heinäkuuta 2018

Pikku-sanchezin autosta on kumi puhjennut

Kesälomatekemiseksi päätimme tässä männä päivänä lähteä ajelemaan Skodalla ja tutustumaan uuden kotiseudun nähtävyyksiin. Olimme juuri jossain Ilomantsin peräpöpelikössä, kaukana kotoa (ja kaikesta muustakin), lähestymässä Suomen itäisintä pistettä, kun kävi ilmi että rengas on puhki.... Niinpä niin - lisää rahanmenoa auton takia, sillä paikkaaminen ei onnistunut ihan vaan purukumilla, kuten case pikku-Matin autossa.
Onneksi mukana oli vararengas ja tunkki, sekä tyyppi joka osaa vaihtaa renkaan, ja päästiin sinne määränpääpisteeseen ja sieltä pois. Muutoin olisi ollut edessä hinausauton tilaaminen keskelle ei-mitään, mikä oletettavasti ei olisi ollut ihan ilmaista lystiä. Eli tavallaan sain kuitenkin olosuhteet huomioiden säästettyä!

Seuraavana päivänä kruisailin sitten rengasliikkeeseen, ja poistuin sieltä 320e vajaammalla pankkitilillä ja uuden rengassetin kanssa. Autoon lyöty siis hilloa kiinni n. 2600e alle kahdessa kuukaudessa, mutta huumorintaju kestää vielä jotenkin...
Lisäksi ostin Miähelle synttärilahjan (-100e), uudet työkengät alesta + kotiin käyttötavaraa, kuten liesituulettimen lamppuja, palovaroittimen pariston, siivoustarvikkeita (yht. -80e) ja kävin tankkaamassa, joten tili suli ihan muutaman tunnin aikana 900 eurosta 350 euroon :D

Mutta jotain hyvääkin: kollega liittyi kevällä suosituksestani ammattiliittoon, ja sain tästä palkinnoksi 100e lahjakortin valitsemaani kohteeseen. Otin sen S-ryhmälle monikäyttöisyyden vuoksi. Tällä hetkellä käynnissä on kampanja, jossa hankitusta jäsenestä saa 200e rahapalkkion. Suosituksia olen tietenkin antanut, ja pari todella potentiaalista uutta jäsentä on mahdollisesti liittymässä. Saa nyt nähdä :)

Leppoisaa heinäkuun jatkoa kaikille kesäheinille!