Idealamppu

Olen jo hetken miettinyt sivuduunin hankkimista. Että olis elämässä muutakin kuin tuo jo yli seitsemän vuotta pureskeltu työ, ja tietty ihan vähän sivutuloja siinä samassa. Olin ajatellut alunperin lähinnä baarihommia, koska olen käynyt reilun pari vuotta ravintola-alan koulussa. Mutta tänään välähti, taidankin hakea sanomalehdenjakajaksi! Oon nyt aika innoissaan tästä ajatuksesta, toki täytyy varmistaa että se sopii nykyiselle työnantajalle, ja muutenkin vähän laskea homman kannattavuutta. Palkkahan noissa kahdessa hommassa pyörii varmaan suunnilleen samoilla kieppeillä, siis baarihommissa ja lehdenjaossa.

Olen aikoinaan ollut neljä vuotta elämästäni tilanteessa, jossa kävin samaan aikaan töissä ja koulussa. Olin pikkuisen perso rahalle, ominaisuus joka ei muuten ole vieläkään hävinnyt, ja siksipä töitä tuli tehtyä aika paljon. Yhteenlasketut viikkotunnit koulun ja töiden osalta oli helposti yli 50h, aamulla kahdeksaksi kouluun ja sieltä suoraan töihin, illalla töistä kymmenen jälkeen kotiin. Lauantaisin oli toki vain pelkästään työpäivä. Kauppojen sunnuntaiaukiolot ei olleet silloin vielä vapautuneet, joten sunnuntaitöitä oli vain joulun alla ja kesällä. Tätä siis jatkui neljä vuotta, kunnes valmistuin koulusta. Tuon ajanjakson jälkeen olin niin eniten rikki, ihan puhkipoikkiväsynyt, ja vannoin etten enää koskaan laiminlyö sillä lailla mun _omaa_ elämää, johon silloin kuului parisuhde ja muuta.

Nyt kuitenkin tuntuu että "turhanpäiväistä" vapaa-aikaa on välillä liikaakin, kun taas turhanpäiväisiä euroja liian vähän. Postiluukusta tipahtelee viekoittelevia mainoksia, tarvitsisin oikeasti uuden telkkarin, ja lisäksi haluaisin uuden puhelimen ja sohvan. Plus että olen lopen kyllästynyt tähän tilanteeseen, kun rahat on aina loppu. Kaikesta ylimääräisestä täytyy tuntea huonoa omaatuntoa, kun mihinkään sellaiseen ei oikeasti olisi varaa. Muistan vielä ne ajat kun asiat ei olleet näin, vaan pystyin oikeastaan kohtuuden rajoissa ostamaan mitä mieli teki, ja säästöönkin jäi vähän hilloa.

Tässä on nyt oikeastaan vain kaksi muttaa. Toinen on tuo oma jaksaminen, josta jo vähän vihjaisin. Teen vuorotyötä, työvuorot voi olla oikeastaan mitä vaan 06-22 välillä. Ei mitään säännönmukaisuutta, eikä oikein mahdollisuutta saada johonkin rytmiin sovitettuja vuoroja -> vähän hankala sovittaa toinen työ tuohon väliin. Muuten voi käydä niin, että menen oikeisiin töihin iltavuoroon klo 14-22, lehdenjakoon esim. 01-05 (aika heitetty ihan hatusta, en tiedä millaisia vuoroja siellä on) ja sitten taas oikeisiin töihin 06-14... vuorokausi pelkkää valvomista ja työtä. Se olisi siis worst case scenario.

Toinen mutta on palkkaus. Sivuduunista lähtee tietenkin veroja sivuverokortin mukaisesti, mulla siis 40,5%. Aika käsittämätöntä. Katselin, että lehdenjakohommissa aloituspalkka on ekan vuoden ajan 8,96e/h. Tästä jäisi siis käteen sellainen reipas viisi euroa tunnilta. Ei kauheen paljoa. Toki tilannetta tasataan sitten seuraavan vuoden verotuksessa, mutta se on vasta silloin se. Päälle saisi kuitenkin vielä verovapaan kilometrikorvauksen, siitä saattaisi saada ehkä karkeasti arvioituna pari kymppiä yössä bonusta.

Täytyy nyt jutustella työnantajan kanssa ja vähän funtsia olisiko tuossa ajatuksessa mitään järkeä. Tai no, ensisijaisesti täytyy toivoa kaikki ulokkeet pystyssä että huomisen reilu 12milj. euron lottopotti löytäsi tiensä mun luokse ;D

Kuinkahan moni tekee kahta työtä? Onko syynä aina pelkästään raha?