Lomameininkiä ja sisällöttömiä sairaskertomuksia

Hollaaa!

Terveisiä kesälomalta! Jo lusitut melkein pari viikkoa on kuluneet turhan nopeasti, enää viikko jäljellä. Buu.
Ensimmäinen viikko meni oikeastaan asunnonmyyntisiivoiluissa. Välittäjä-kundi kävi ottamassa kuvat ja videoklipit netti-ilmoa varten ja piti ensiesittelyn. Ensiesittelyssä kävijöitä nolla, voih miten nihkeä alku.. Mutta kuten sälli itse sanoi, hinta laitettiin sen verran kunnianhimoiseksi, että kämppä ei välttämättä lähde kuin nappi housusta. Toivossa on onneksi hyvä elää :)  Nimittäin omakotitalokuume nousee hurjaa vauhtia, samoin koirakuume - kalliita sairauksia liikkeellä täällä päin!

Rahnaa on kulunut kohtalaisen paljon, ja lomabudjetti pissinyt. Tai siis tarkkaa lomabudjettia ei edes ollut, mutta ylittymisen huomaa siitä että tili alkaa olemaan hyvinkin vajaa. Puff-gone, hyvästi rakkaat rahat! Tilipäivään viikko aikaa, ei sillä että laskisin (EIPÄ.)
Koska ollaan lomailtu enimmäkseen kotona, on tullut haettua lomafiilistä ulkona syömisten ja rajattoman herkuttelun muodossa. Viaplay and chill -teemalla siis menty hyvin pitkälti.
Alkuviikosta vuokrattiin pariksi yöksi mökki, johon sujahti pari hunttia ja ruoat&juomat päälle, mutta oli kyllä täysin ja totaalisesti jokaisen euron arvoista! Pari vuorokautta metsän rauhassa, pienen järven rannalla, ihan kahdestaan puusaunaa lämmitellen ja nuotiolla grillaillen.. Mainitsiko jo, että poden myös mökkikuumetta?

Viimeisen lomaviikon ohjelmassa on lauantaina starttaava Lapin reissu, jonne suuntaan hurmaavassa naisseurassa. Tämä on nyt neljäs vuosi kun tehdään mun hyvän ystävän kanssa syksyllä jonkinsortin ruskaretki, ja se on yksi ehdoton vuoden kohokohta. Aluksi retket olivat viikonlopun mittaisia Etelä-Suomessa, mutta viime vuonna päätettiin lähteä pohjoiseen viikoksi ja sinne se mun sydämeni sitten jäi... Ollaan ajateltu, että tää on meidän oma traditio niin kauan kuin jalka nousee polulla. Mukaan pääsee meidän lisäksi korkeintaan koiria, mutta miehet tai lapset tai mitä elämä mukanaan tuokaan saa jäädä kerran vuodessa viikoksi himaan, kun met likhat lähdemmä jänkhälle haikkaamaan :D Lapinkuume? Kyllä löytyy, ympärivuotisesti!